Vaikka kirjoitustyö ei ole tähtitiedettä eikä nanofysiikkaa, on silläkin omat asiantuntijansa. Kirjakaarella me toimittajat olemme viestinnän ja kielen ammattilaisia, joilla on kokemusta toimitustyöstä erityyppisissä lehdissä, sosiaalisen median päivittämisestä eri kanavissa, verkkosivujen toteuttamisesta ja kirjavedosten editoinnista. Kaikenlainen viestintä, kirjoittaminen ja toimittaminen saavat sydämemme pamppailemaan villisti.
Koska kirjoittaminen on leipälajimme, on syytä hieman avata, mitä kaikkea muuta työhön kuuluu kuin vain kynä ja paperia.
Kun kirjoittaja alkaa luonnostella tekstiä, sopivan näkökulman valinta on kaiken a ja o. Tällöin jo kerätyistä haastattelutallenteista ja muusta tausta-aineistosta haravoidaan se, mitä otetaan tekstiin mukaan ja mitä laitetaan pöytälaatikkoon talteen. Kaikkea ei voi, eikä ole tarpeenkaan, kertoa. Tarina on syytä rakentaa kokonaisuuden kannalta keskeisten ja kiinnostavuuden puolesta herkullisimpien asioiden ympärille. Tavoitteena on nivoa aineistosta valitut osat yhtenäiseksi, kiinnostavaksi ja loogiseksi tarinaksi. Tarina ei siis synny itsestään, vaan sen toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoinen tarinankertoja, joka tietää hyvän tarinan ainekset.
Näkökulma ja sisältö kulkevat käsi kädessä. Sisältö tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, mistä asioista teksti koostuu. Toisaalta teksti voi korostaa jotakin ja toisaalta häivyttää jotakin muuta. Sisällössä on huomioitava myös se, mikä tekstin ja kuvien suhde on. Vai onko kyseessä vaikkapa jokin audiovisuaalinen tuotos, jossa kuva, ääni ja teksti sulautuvat yhteen monimediaiseksi spektaakkeliksi? Ennen kaikkea oivaltava sisältö on se, jolla erottuu massasta.
Teksti ilman kohderyhmää on kuin kuohujuoma ilman kuplia. Kohderyhmän määrittely auttaa rakentamaan tekstin sellaiselle lukijalle, joka sitä todennäköisimmin lukee. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten kirjoitetaan ja millaista kieltä käytetään: esimerkiksi automainoksen käsikirjoitus voi olla varsin toisenlainen kuin nuorisolle suunnattu kolumni. Kun kirjoittaja huomioi kohderyhmän, varmistaa hän samalla, että viesti menee varmasti perille.
Tavoitteita on joka lähtöön, ja niin myös jokaisella tekstillä on oltava tavoite. Toisin sanoen tekstillä halutaan aina saavuttaa jotakin: haluammeko saada lukijan kiinnostumaan, sitoutumaan, innostumaan, ostamaan, antamaan yhteystietonsa vai kenties jakamaan tietoa ystävilleen ja tuttavilleen? Tavoitteita voi olla samanaikaisesti useampiakin, ja se on syytä huomioida tekstissä.
Teksti ei ole vain epämääräinen jono sanoja, vaan sillä on tietynlainen rakenne. Hyvä teksti juoksee jouhevasti aiheesta toiseen ja kunkin yksittäisen aiheen sisällä. Ei tarvitse olla maratoonari ymmärtääkseen, että loogiset askelmerkit rytmittävät tekstiä joutuisammin kohti maalia. Rakenne liittyy siis yhtä lailla tekstiin kokonaisuutena kuin lause- ja virketasollakin.
Jokaisella on oma tyyli, niin myös tekstillä. Tekstin kieli voi olla esimerkiksi rentoa, asiallista tai humoristista. Tekstissä tämä näkyy muun muassa sananvalinnoissa ja lauserakenteissa. Jos teksti kuvaa yritystä, se saa vaikutteita nimenomaan yrityksen omasta identiteetistä, hengestä ja kulttuurista. Uskottavuus syntyy siitä, että yrityksen kaikki viestintä on linjassa keskenään.
Lisäksi teksti julkaistaan aina jossakin kanavassa: se voi olla painettu kirja, sosiaalinen media, verkkosivu, blogialusta, e-kirja, asiakaslehti tai mikä tahansa muu yrityksen viestinnälle tärkeä paikka. On siis hyvä ottaa huomioon, että Instagram on kovin erilainen viestinnän areena kuin yrityksen sisäiseen viestintään tarkoitettu kommunikointisovellus.
Jotta lopputuloksesta tulee viimeisen päälle viimeistelty, teksti on vielä tarpeen hioa lopulliseen muottiinsa. Tekstistä kannattaa tarkastaa, että se sisältää kaikki olennaiset tiedot, etenee loogisesti, on tyylillisesti koherentti ja että sen kieliasu on kunnossa. Tavallisesti myös useampi kuin yksi silmäpari havaitsee tekstistä mahdolliset kömmähdykset, minkä vuoksi luetutamme tekstejä kirjoittajan lisäksi aina yhdellä jos toisellakin toimittajistamme. Särmä kielenhuolto tekee viimeisen silauksen.
Me valitsemme toimittajat kuhunkin projektiin sen mukaan, kuinka toimittajan omat kiinnostuksen kohteet, kuten aiemmat kirjoitustyöt ja harrastukset, tukevat kirjoitustyötä. Aina siihen ei kuitenkaan pystytä, ja siksi yksi toimittajan tärkeistä ominaisuuksista on aito kiinnostus ottaa selvää uusista asioista ja perehtyä niihin kunnolla. Olemme soivia salapoliiseja ja ikuisia tutkimusmatkailijoita vailla vertaa.
Vasemmalla kädellä tehty lopputulos ei palvele ketään – siksi me viestinnän ammattilaisina haluamme tarjota ykkösluokan osaamistamme sinunkin organisaatiollesi.
Näppäimistön ääreltä,
toimitustiimi